Florida

Kirsi:

Teron kanssa matkustaessa saattaa joskus käydä niin, että alkuperäinen reittisuunnitelma hiukan muotoutuu matkalla. Niin tälläkin kertaa. Sen sijaan, että oltaisiin ajeltu Memphisistä Atlantaan niin ajettiinkin Miamiin, se kun kuitenkin oli melkein reitin varrella eikä oikeastaan lainkaan kaukana. Hyvä muutoshan se oli. Huomasimme nimittäin, että meillä on 4 päivää ylimääräistä aikaa ja jos se on jossain vietettävä niin ei ainakaan missään mikä on lähelläkään Teksasia. Florida tuntui olevan suhteellisen turvallisella etäisyydellä ja saatiinpahan naiselle rantalomaa.

Miami oli kyllä pettymys. Yksissä tuumin todettiin, ettei todellakaan tarvitse uudestaan siellä käydä. Jos rantaloman haluaa niin ihan yhtä hyvin voi mennä Espanjaan. Miami ei nimittäin eroa mitenkään siitä (ainakaan edukseen), hintataso on ihan järjetön ja suurin osa ihmisistä puhuu joka tapauksessa espanjaa, joten ihan sama. Sitä paitsi tuntuu jotenkin tyhmältä, että Miamin hieno, kilometrejä pitkä ranta on oikeasti tehty tuomalla se hiekka jostain muualta.

Rannalle oli kuitenkin mentävä ja  Miami-beach kuulosti hyvältä. Paikan piti olla hieno ja kuulemma USA:n kauneimmat ihmisetkin ovat siellä. (En sitten tiedä mihin tuokin väite perustuu. Meidän rantareissulla ainakin näytti siltä, että ihmisten keskipaino on Miamissakin hieman yli 200 kg, ihan niinkuin joka puolella maata.) Hiukan aikaa kun näytti eksyneeltä siinä rannalla ja ihaili kateellisena muiden aurinkotuoleja niin avulias rantasetä tuli kauppaamaan meillekin sellaisia. Voi riemua, olisipa kiva jos meilläkin olisi tuolit ja vielä oikein aurinkovarjokin, otetaan sellaiset. Hiukan tosin riemu himmeni kun setä ilmoitti hinnaksi 30 dollaria. Jokainen Teron kanssa matkustanut tietää miten lähellä hermoromahdusta ja raivokohtausta tuollaisen ryöstön edessä käytiin, mutta hyvin se itsensä hillitsi. Jotain pientä mutinaa olin kuulevinani rannan paskaisuudesta ja siitä, että kyllä muutkin makaavat hiekalla, mutta en ehtinyt kovin tarkkaan kuunnella, koska oli niin kiire nauttia tuolista koko rahan edestä. Melko varmaa on ainakin se, että seuraavalla Espanjan-lomalla Tero ei kiroile, kun rantatuolin käytöstä veloitetaan 3 euroa.

Miamista tehdään Bahamalle sellaisia meidän piknik-risteilyn tyyppisiä matkoja, joissa saa syödä ja juoda minkä jaksaa ja ehtii sitten muutaman tunnin olla maissakin. Sellaisellehan meidän oli mentävä. Minä lähdin viettämään seurustelun vuosipäivää, Tero hakemaan maapistettä ja juomaan ilmaista kaljaa. Hauskaa oli kummallakin. Merivesi oli Bahamalla sen verran lämmintä, että jopa minä uin (ja se tarkoittaa käytännössä vähintään 29 astetta). Bahamalla opin myös, että ei sellaista paikallisen kaupittelemaa kookospähkinää kannata ostaa. Tero saattoi varoittaa, että kookos on pahaa, minä saatoin sanoa, että pakko saada, ja niinpä meillä oli kookospähkinä. Hörppäsin maitoa kerran ja totesin, että pahaahan se tosiaan on. Tero hillitsi itsensä jälleen kerran hyvin ja eikä sanonut mitään, mutta olin näkevinäni, että silmiä se hiukan pyöräytti. Kiitollinenhan sen olisi kuulunut olla, koska sehän sen kookospähkinän sai sitten syödä (pahaa tai ei).

Nyt ymmärrän miksi jenkkejä sanotaan tyhmäksi. Siihen on ihan oikeasti hyvä syy. Muistan kun kuudennella luokalla lähdettiin luokkaretkelle oikein Tukholmaan asti ja opettaja antoi pitkän ohjeistuksen siitä miten matkalla tulee käyttäytyä. Täällä annetaan samanlaisia ohjeita kaikissa paikoissa, joissa paikallisia kokoontuu yhteen enemmän kuin 5, eikä niin yksinkertaista asiaa olekaan, ettei siitä kannata muistuttaa/varoittaa/ohjeistaa. Esimerkiksi Alcartazissa muistivat kertoa, että vessassa saattaa olla jonoa ja saattaa joutua pidättämään. Voi epäonnea. Portaissa joka toiseen askelmaan on ilmeisen tarpeellista laittaa teksti, jossa muistutetaan astumaan varovasti. Hyvähän se onkin, koska usein käy niin, että kesken portaiden nousemisen unohtaa nostaa jalkaa riittävästi ja kompastuu. Kuinkas sitten suu pannaan? Ravintoloiden vessoissa on kohtuuttoman usein lappu, jossa muistutetaan, että työntekijöiden (ilmeisesti muiden ihmisten ei tarvitse moisesta huolehtia) pitää pestä kädet lämpimällä vedellä ja saippualla. Kehoitus lämmittää mieltä (ja lisää ruokahalua) erityisesti silloin kun kyseisessä vessassa ei edes ole saippuaa tarjolla. No, hyvähän ihmisen on olla paikassa, jossa omaa ajatustoimintaa ei tarvita lainkaan.

Voisi muuten kuvitella, ettei kukaan ole niin tyhmä, että ostaisi jäätä, mutta kyllä jenkit ostavat. Ilmeisesti täälläpäin maailmaa jääpalojen valmistaminen on niin ylivoimaisen vaivalloista, ettei niitä voi mitenkään itse tehdä. Ruokien pakkaamisessa suomalaisilla olisi kyllä oppimista. Miksi turhaan pakata jäätelöä litran purkkiin kun sen voi samalla vaivalla pakata myös 5 litran purkkiin? Minunkaan ei sitten tarvitsisi käydä kaupassa ihan joka päivä.

Tero:

Tosiaan vähän muutettiin suunnitelmia, kun tuntui tuota aikaa piisaavan. Tosin minähän olisin voinut olla vaikka loppuloman Memphisissä, ei olisi ollut mitään ongelmaa, mutta rannalle oli kuulemma päästävä. Eipä sitten muuta kuin Chevy iskuun, pari matkapäivää alle ja jo oltiinkin Miamissa. En tule toiste. Tylsääkin tylsempi paikka. Ja helvetin kallista. Pitäkööt eläkeläiset rantansa, tätä urosta ei siellä enää näy.

Mutta tulipahan käytyä sitten Bahamallakin. Oli kyllä melkoisen kälynen paatti, mikäli vertaa vaikkapa Silja Lineen, mutta toisaalta lempijuomani (ilmainen alkoholi) loputon tarjoilu kyllä pelasti paljon. Paluumatkalla laiva tuntui jo hetkittäin hyvinkin isolta. Tosin sen pidemmälle Karibialle se ei kuitenkaan risteillyt vaikka sitä ilmeisen kovaäänisesti olinkin vaatinut. Tosin laivan kokki muistutti erehdyttävästi Steven Seagalia, joten kaappaus merellä-elokuvan nähneenä päätin siirtää ruorimiehen pieksämisen toiseen kertaan.

Bahama oli tosiaan ihan hieno paikka. Ainakin siltä osin, mitä sitä pääsi ja ehti näkemään. Laiva taisi olla perillä joku noin nelisen tuntia. Ihan tarkkaa aikaa ei millään pysty muistamaan ja jotenkin siinä taisi ajantajukin jo hieman hämärtyä. Kivaa oli kuitenkin. Jotkut miehet huutelivat tietenkin Kirsin perään ja jotkut epätoivoiset naiset taisivat allekirjoittanuttakin kehaista. Vain toisessa tapauksessa näistä meinattiin kaivaa kättä pidempää esiin.

Sinänsä hauska, kun varattiin tuota risteilyä netistä niin sain tietysti sähköpostiini kaikki tarvittavat liput ja laput. Mutta ennen kuin siitä pääsi varaamaan, piti hotellin eläkeläispappaa hieman vaivata. Ei nimittäin ollut luvattua wlania lähelläkään huonetta. Siinä kun pari tuntia papan kanssa ensin tusattiin verkonvahvistimia niin johan alkoi signaali kantamaan huoneeseemme asti. Eikä muuta kuin tekemään varaus ja sitten respaan kysymään, että missä voimme tulostaa. Pappa käski lähettää sille mailit ja hän printtaa sekä tuo huoneeseemme ne sitten. Tein työtä käskettyä ja vähän ihmettelinkin, että mitä hittoa. Niitä erinäköisiä lippuja oli sitten yli 16 sivua. Vähän mietinkin, että mahtaako se suuttua.

Siljalle ei kyllä tarvita kuin yksi, eikä oikeastaan aina sitäkään. Mutta sieltä ei saakkaan ilmaista viinaa, että onhan se pieni vaiva. Noh, papparainen tuli sitten 4h päästä huoneeseen pahoittelevan oloisena, kun ei ollut saanut kuin puolet tulostettua. Koneen oli buutannut ja vaikka mitä yrittänyt, mutta ei niin ei. Kehtasi silti vitosen pyytää niistäkin muutamasta printistä. Ajateltiin kuitenkin koittaa sitten ilman niitä loppulappuja sisään laivaan ja hyvin se menikin. Ei niitä puuttuvia kahdeksaa paperia edes kysytty missään. Ei viitsitty kertoa isännälle mitään, ettei olisi harmistunut. Toisaalta hyvähän se on, että on eläkeläisilläkin tekemistä.

Nyt on muuten auton mittarissa yli 4000mailia. Että jokunen tunti on tullut autossakin istuttua. Eikä muuten kannata autoon mennessään todeta naiselle –joka on juuri tarjoutunut ajamaan-, että ”taidampas ajaa itse tällä kertaa, niin mennäänkin turvallisesti.” Siinä käy nimittäin niin, että pilke silmäkulmassa muuttuu hyvinkin pian haloksi ja jokunen tunti menee istuskellessa ennen kuin se on pois. Yhteenvetona: Ei kannata. Kertauksena: Ei kannata.

Täälläkin saa muuten sitä paljon kehuttua E10 bensaa. Itseasiassa eipä täältä monilta asemilta enää juuri muuta saakkaan. Sinänsä hauskaa, että täällä on myös mainoksia joissa todetaan, että etanolin lisääminen bensaan laski polttoaineen hintaa noin 25c/litra. Kuinkahan meillä Suomessa? Taisi aluksi laskea sen 2 senttiä ja sen jälkeen nousta heti takaisin alkuperäiseen. Ellei jopa ylikin. Mutta tällä kertaa ei tarvitse olla huolissaan, että joutuisi kuuntelemaan paikallisten ruikutuksia siitä, että bensa maksaisi enemmän kuin maito. Ei maksa enää.

Sittenhän sitä pitäisi lähteä ajelemaan Washingtonin kautta Bostoniin kuuntelemaan hyvää musiikkia ja sieltä sitten New Yorkkiin. Jokunen tovi siinäkin vielä vierähtää.

Ps. Ei kannata.